Sienisatoa

Sienisato tuntui jääneen melko pieneksi täällä pohjoisessa Suomessa. Mökkireissulla jokavuotinen suppispaikka ei kuitenkaan tuottanut pettymystä. Muutama litra näitä ihanuuksia pääsi pannulle asti ja niistä riitti syötävää kahteen eri ruokaan.

Ensimmäinen ruoka oli iltapalana nautitut sienileivät. Kaikessa yksinkertaisuudessaan annoin ensin kiehua nesteet pois sienistä ja paistoin ne sitten voissa sipulisilpun kanssa ja maustoin suolalla ja pippurilla. Sitten vain sieniseos leivän päälle, juustokuorrutus päälle ja leivät uuniin 225 astetta 5-10 minuuttia. Päälle eksyi vielä muutama lehdykkä rucolaa. Nam, tästä ei kausiruokailu parane!

Paitsi seuraavana päivänä taisi se kuitenkin vielä parantua. Loput suppilovahverot pääsivät/joutuivat seuraavan päivän ruoaksi tattipastan merkeissä. Paistelin taas sienet kuten edellisenä iltanakin sipulin kanssa ja nyt lisäsin sekaan vielä valkosipulin kynnen. Sitten laitoin kastikkeeseen ruokakermaa, suolaa pippuria ja vähän balsamiviinietikkaa tuomaan hapokkuutta. Pastana meillä oli itse pastakoneella pyöriteltyä tuorepastaa, mutta mikä tahansa pasta toki on hyvää. Mutta ei tietenkään yhtä hyvää kuin itse tehty. :) Sekoitin keitetyt pastat sienimuhennokseen, laitoin annoksen lautaselle ja päälle reilusti parmesania, mustapippuria ja rucola- tai lehtipersiljasilppua. Meillä sattui olemaan vain rucolaa, joten se sai kelvata.

Tämä sienipasta oli kovasti jopa 1,5 vuotiaan poikamme mieleen. Hänestä on onnekseni kehittymässä melko kaikkiruokainen tapaus. Ainoana rajoitteena hänellä tuntuu nyt olevan se, että kaikki täytyy saada syödä itse. Pastan tekeminen itse ei loppujen lopuksi ole mielestäni kovin työlästä. Varsinkin jos kerralla ei tarvitse tehdä kovin isoa satsia. Suosittelen kovasti kokeilemaan, esimerkiksi viikonloppuruokana.